Tässä blogissa esitellään luonteenvahvuuksien hyödyntämistä oppimisessa. Pohditaan miten oppilas voisi löytää omat vahvuutensa ja vahvistaa niitä. Miten vahvuudet vaikuttavat elämässä. Viitekehyksenä on laajemmin positiivinen pedagogiikka. Jos haluat tietää asioista enemmän, lähteet on lueteltu lopussa.
tiistai 15. maaliskuuta 2016
Vahvuuksia oppimisessa ovat esimerkiksi sinnikkyys, itsesäätely, myötätunto, huumorintaju, innokkuus, kiitollisuus, luovuus, oppimisen ilo, rakkaus, reiluus, rohkeus, ryhmätyötaidot, sosiaalinen älykkyys, toiveikkuus, uteliaisuus, ystävällisyys ja sisukkuus.
MIKSI VAHVUUDET OVAT TÄRKEITÄ OPPIMISESSA?
Oppilailla on monia vahvuuksia, joista joitakin he voivat hyödyntää oppimisessa. Jotkin vahvuudet tuovat sisältöä elämään, kuten esimerkiksi liikunnallisuus tai musikaalisuus. Jotkin vahvuudet ovat luonteenpiirteitä kuten innostuneisuus tai harkitsevuus, sisukkuus auttaa silloin kun tulee mieleen luovuttaminen habnkalan haasteen edessä.
Kouluopiskelussa pärjäävät oppilaat joilla on perinteisiä akateemisia vahvuuksia: matemaattista ajattelua, hyvä muisti, hyvät kielelliset valmiudet ja tulokselliset opiskelutavat. Näitä ominaisuuksia voi kuitenkin jokainen itsessään kehittää. Lisäksi myös asenne ratkaisee.
Asenteeseen liittyvät luonteenvahvuudet, joiden rooli elämässä ulottuu kouluoppimista laajemmalle. Tärkeimpinä näistä pidetään sinnikkyyttä, itsesäätelyä ja myötätuntoa, joita sanotaan voimavahvuuksiksi,
Kouluja vaivaa monesti innostuksen ja ilon puute. Suomalaisessa kulttuurissa on ollut tapana vähätellä omia tekemisiään ja välillä vaikuttaa siltä kuin varmin tapa nolata itsensä olisi innostua julkisesti. Voisimmeko oppia iloitsemaan omista ja toistemme vahvuuksista, onnistumisista ja siitä että asiat menevät hyvin. Voisimmeko oppia huomaamaan hyviä vahvuuksia itsessämme ja muissa. Jos epäonnistumme, voivat luonteenvahvuudet auttaa meitä toipumaan vastoinkäymisistä, joita elämässä aina välillä väistämättä tulee eteen.
KAKSI ERILAISTA ASENNETTA
Jotkut luovuttavat kohdatessaan vaikeuksia ja toiset jaksavat jatkaa vaikeuksista huolimatta. Onko oppijalla muuttumattomuuden asenne vai kasvun asenne? Muuttumattomuuden asennetta määrittelee uskomus, että älykkyys on pysyvä ominaisuus, johon ei voi vaikuttaa. Tällöin kova yrittäminen kertoo tyhmyydestä ja henkilökohtainen menestys on oman paremmuuden osoittamista suhteessa toisiin. Kasvun asennetta luonnehtii halu kohdata haasteita ja käsitys siitä, että harjoituksella ja oikeanlaisilla menetelmillä tavoitteet voidaan saavuttaa. Vastoinkäymiset eivät murenna itsetuntoa, vaan niistä toivutaan myönteisen ajattelun avulla. Kasvun asenteella käsikirjoitetaan myönteista tarinaa jokaisesta lapsesta ja nuoresta.
MITEN VOISIN SELVITTÄÄ OMAT VAHVUUTENI?
Voit selvittää 120:n kysymyksen avulla. mitkä ovat vahvuutesi. Voit tehdä VIA-testin osoitteessa:
http://www.viacharacter.org
Alle 13-vuotiaat tekevät testin huoltajan suostumuksella.
Mutta voit selvittää vahvuuksiasi muullakin tavoin. Mieti, miten olet toiminut, kun olet saanut asiat onnistumaan. Mitä vahvuuttasi silloin käytit? Mistä vahvuudesta sinua on kehuttu? Vanhemmat voivat auttaa lasta nimeämään vahvuuden, silloin kun se näkyy toiminnassa:
"Olit tosi rohkea, kun uskalsit mennä ihmisten eteen esiintymään!"
Vahvuustuntien aiheita:
* Mitä vahvuudet ovat? Mitä merkitys niillä on ihmiselle? Sisäinen puhe ja sen merkitys.
* Vahvuuksien esittelyä varis-korttien avulla.
* Keskustelua vahvuuksien tunnistamisesta.
* Toiminnallisia tehtäviä: Tehdään vahvuusvarikset, askarrellaan vahvuuskädet
* What is your superpower? Mikä voisi olla minun vahvuuteni, eli supervoimani?
* Kirjoita tarina, jossa päähenkilö käyttää kaikkia 18 vahvuutta yhden päivän aikana.
* Mikä on sinun toiveammattisi? Mitä vahvuuksia tarvitset, että joskus pääsisit tavoitteeseesi?
sunnuntai 13. maaliskuuta 2016
Mitä sanot itsellesi?
Sisäisen puheen merkitys on suurempi kuin arvaammekaan.
Sanotko itsellesi näin:
- Hyvä hyvä! Sinä pystyt siihen. Kannattaa yrittää. Luota itseesi, sinä pärjäät ja olet taitava. Katso mitä hienoja asioita tapahtuu juuri nyt.
Vai sanotko useimmin näin:
- Ei kannata, et kuitenkaan opi. Menee väärin, menee väärin. Opiskelu on tosi tyhmää. Olet huonompi kuin muut.
Kumpi puhe johtaa todennäköisemmin oppimiseen? Se mitä itsellesi sanot oppimistilanteessa voi tehdä oppimisen helpommaksi tai sitten se saattaa estää oppimisen kokonaan. Tässä tapauksessa positiivinen ajattelu ei tosiaankaan ole mitään pinnallista höpinää, vaan monellakin tavalla oppimisen edellytys.
Sanotko itsellesi näin:
- Hyvä hyvä! Sinä pystyt siihen. Kannattaa yrittää. Luota itseesi, sinä pärjäät ja olet taitava. Katso mitä hienoja asioita tapahtuu juuri nyt.
Vai sanotko useimmin näin:
- Ei kannata, et kuitenkaan opi. Menee väärin, menee väärin. Opiskelu on tosi tyhmää. Olet huonompi kuin muut.
Kumpi puhe johtaa todennäköisemmin oppimiseen? Se mitä itsellesi sanot oppimistilanteessa voi tehdä oppimisen helpommaksi tai sitten se saattaa estää oppimisen kokonaan. Tässä tapauksessa positiivinen ajattelu ei tosiaankaan ole mitään pinnallista höpinää, vaan monellakin tavalla oppimisen edellytys.
Lähteet ja sivustoja aiheesta
Vahvuudet oppimisessa:
Uusitalo-Malmivaara ja Vuorinen: Huomaa Hyvä. PS-kustannus, 2016 (kirja)
Uusitalo-Malmivaara (toim.): Positiivisen psykologian voima, PS-kustannus 2014, 2014 (kirja)
https://www.ps-kustannus.fi/Lotta-Uusitalo-Malmivaara/Huomaa-hyv%C3%A4.html
http://blogs.helsinki.fi/klaakkon/huomaa-hyva/
http://positiivinenpedagogiikka.fi/
Uusitalo-Malmivaara ja Vuorinen: Huomaa Hyvä. PS-kustannus, 2016 (kirja)
Uusitalo-Malmivaara (toim.): Positiivisen psykologian voima, PS-kustannus 2014, 2014 (kirja)
https://www.ps-kustannus.fi/Lotta-Uusitalo-Malmivaara/Huomaa-hyv%C3%A4.html
http://blogs.helsinki.fi/klaakkon/huomaa-hyva/
http://positiivinenpedagogiikka.fi/
Tilaa:
Kommentit (Atom)
